neulotuttaa

Black Friday tuli ja meni. Saatoin vähän osallistua, Holst Garnilla oli passeli tarjous ja pitkään on ollut mietinnässä että tekisin neulepeiton. Eikä tietysti mitä tahansa, vaan hullun ohuesta langasta ja kirjoneuletta... Saanko esitellä Persian Dreams. 

Langat tuli ja ensimmäinen tilkkukin jo valmistui. Alku on haastava, mutta 10 kerroksen jäkeen jo helpottaa. Tästä riittää hetkeksi neulottavaa. 

Instankin olen aloittanut, jos joku sitä haluaa seurata. 

Syksyisiä neuleita, uusia ja vanhoja.

Kasa sekalaisia neulomuksia. Omasta kirjasta Ahto, jämälangoista mitkä jäi kirjaan tehdyistä paidoista. 

Knittystä Krydda, josta otin vain mallineuleen. Tein takin helmasta ylöspäin ja vihreän langan loputtua otin jatkoksi punaista. Halusin myös MAHTAVAN ison hupun. Huppu vetäisty hatusta ja päättely tehty kantapää-periaatteella. Lankana Holst Garnin ihana Supersoft

Viajante on tehty myös samasta Supersoftista kuin yllä oleva takki. Tämä tuli tehtyä kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla tuli liian kapea. Vieläkin saisi leveyttä olla enempi, mutta taidan hieman muutella ohjetta niin saan mieluisen. 

Tämä on ollut valmiina jo vuoden, mutta nyt vasta sain kuvattua. Tähänkin tein hupun, arvelin että on mukava kääriytyä. Ja on ollut mukava. Ohjeena Spring Wood Shawl ja lankana Lang Yarnsin Merino bebé

Samaten toista vuotta käytössä oleva takki. Tämä on toisen tanskalaisen lankafirman, Geilskin villaa. Takki omasta päästä, hihat Knittyn bolerosta. Lanka ei kestä ompelua, olen saumat jo ommellut useamman kerran mutta pintana kestää todella hyvin. Tämä on ollut sekä päällystakkina että takin alla lisälämmikkeenä. Ohjeen rakensin Ann Buddin kirjan ohjeilla. Useammankin neuleen olen sen avulla tehnyt ja olen tyytyväinen hankintaan.

Neulenäyttely Sinkassa

Lähdinpä tätien kanssa käymään näyttelyssä. Taide- ja museokeskus Sinkassa on vielä muutaman viikon ajan Näkyväksi Neulottu -näyttely jossa on aika monta erilaista lähestymistapaa käsitöihin.

Varmaan kaikki tietää virkatun poliisiauton, siitä ei sen enempää, mutta kaikenlaista muutakin siellä oli. Tässä pikainen katsaus niille, jotka eivät museoon ehdi tai pääse.


Ensimmäinen säikäyttäjä oli tämä herrasmies. Luulen että aika monta kuvaa on otettu hänen kanssaan, tuoli kun on niin tyrkylle tähän jätetty.

Poliisiauto on siis enimmäkseen virkattu, mutta mm. lamput on neulottu.

Arki oli monessa teoksessa esillä. Ostoksia, muovikasseista virkattuja muovikasseja, vihanneslajitelma... Tässä yksi aihepiirin kuva.

Yhden sarjan teema oli Itämeri. Tästä jäin miettimään, että toimisi myös jakkarana kotona, ja voisi käyttää sekalaiset langanjämät...

Yhden taiteilijan veli oli myös ikuistettuna. Pitkä kaveri. Oli mukana liian pieni kamera, niin otin suosiolla kuvan vain kengistä.

 Koulukkaat olivat päässeet osallistumaan myös näyttelytöihin. Sukkamonstereita ja lapasmonstereita ja ties mitä oli näihin pesiin laitettu asumaan.

Islantilaisia luonnonyrttejä. Olen kuullut muutamankin kerran, että neulon ompelulangan vahvuisesta langasta. No minäkään en vielä ole niin kahjo, että tämmöisiä pipertäisin. Hieno teos kaiken kaikkiaan. Jäin miettimään että mihinkänän noita laittaisi, kun enää ei ole syviä ikkunan välejäkään...

 Jossain vaiheessa ensimmäistä kirjaa tehdessä Kristel tuumasi että "jos matikan opettaja olis ylä-asteella sanonut että tarvitset tätä kun suunnittelet neuleita, olisin saattanut kuunnella paremmin".  Näistä virkatuista paraboleista tuli itselle mieleen, että jos matikan ope olisi tajunnut antaa tällaista konkretiaa, olisi aihe voinut kiinnostaa ihan eri tasolla.

Tämä teos oli upea. Matonkuteista (lakanaräsystä, trikoosta yms) tasopuilla kudottu isoäidin kuva. Töissä oli erilaisia vahvojakin taustatarinoita, tässä taiteilija oli aloittanut kudontaopinnot isoäidin avustuksella, mutta isoäiti menehtyi lyhyen sairastamisen jälkeen eikä taiteilija ehtinyt siis oppia mattojen tekemistä tai loimen luomista. Luova ratkaisu oli sitten tehdä tasopuut ja pujotella kuteet käsin, ja malli on tietysti oma isoäiti.

Kampauksia.

 Tästä tuli mieleen että oikeasta materiaalista (glittermetallilanka oli materiaalina) ja vähän pienempänä, tämä voisi olla mahtava akvaariokoriste. Tähän liittyi tarina Ruotsissa tehdystä virkatusta asunnosta (siellä oli mm. rukki) joka lopussa tuhoutuu räjähdyksessä. Videoteosta katsoessa mietin, että minä sentään vaan puran neuleita jotka ei toimi, mutta tuo oli niin vahva teko, että itse en kyllä ihan vähässä luovuuden puuskassa pystyisi.

askartelumassailua

pitkästä aikaa jaksoin kaivaa kaapista askartelumassalaatikon ja tehdä muutakin kuin keltti-koruja.

Pari vuotta olen yrittänyt suunnitella neuleita niin, että "käytän kaiken langan". No, nyt oli yksi lanka, josta ensin oli tulossa takki, mutta ei lanka riittänyt hihoihin, niin siitä tulikin liivi. Se on tietysti päättelemättä, niin ei kuvaa ole tarjolla.

Jämästä päätin tehdä omasta kirjasta säärystimet. Ne jotka olivat mukana kirjan tekemisessä, muistavat ohjeen myös nimellä "Kristelin helpponeuleet". No, kävikin niin, että ei se lanka riittänyt kahteen säärystimeen... Joten, otin toisen langanlopun korista, ja tein jatkopalat kumpaankin. Ja tämä sitten tarkoitti että piti tehdä kaksi settiä nappeja... 

Jatkopalalanka on tosiaan sinapinkeltaisempaa kuin napit, joista nyt kuitenkin tuli vihreämmät, mutta päätin jo tekovaiheessa että nyt tulee mitä tulee, en jaksa säätää ja miettiä, tai muuten ei tule nappeja ollenkaan.

Samalla innostuin kokeilemaan lohikäärmeen tekoa. Joskus kauan sitten ostin pienen vihkosen, jossa opastetaan tekemään riipuslohikäärmeitä. Ensimmäisestä versiosta tuli ihan passeli, etenkin kun ottaa huomioon että tein ensin nappijämästä vartalon, muotoilin sen ohjeen mukaan ja sitten siellä luki "ota siipiin varaamasi massa" ... .. öö.. joo. Toinen jämämöykky, tehdään siitä siivet. "Ota korviin varaamasi pienet palat" ... niin .... 

Talvikin tuli uudestaan, ja sen jälkeen pakkaset. Taisi olla -22 parhaimmillaan. Tässä taisi olla normaali n. -10 astetta. 

kevättä pihamaalla

Kevät rysähti kerralla, aivastusten kera. Nyt onneksi jo vähän helpottaa ja pystyy pihamaatakin rakentelemaan.
Viimekesäiset mansikat pärjäsivät hyvin talven yli, lumenpuutteesta huolimatta. Ensimmäiset kukatkin näkyivät jo alkuviikosta auenneen:

Japaninvaahterakin selvisi talvesta. On saanut kasvatettua uusia lehtiäkin:

Kukkapenkki sai vähän lisää täydennystä, toisella tarhapäivänliljalla. Katsotaan mitä näistä tulee myöhemmin kesällä. Kukkapenkin kiveys on hieman muotopuoli, maa kadonnut seinämien alta. Tarvii vähän tukea ja painella multaa paremmin paikalleen.

Eilen tein ensimmäistä kertaa pitaleipiä. Google antoi Henri Alénin reseptin. Seuraavalla kerralla vähän vähemmän vehnäjauhoja, ehkä...

Olen minä toki neulonutkin kaikenlaista. Näistä osa on odotellut päättelyä nelisenkin kuukautta, samoin pingotusta ... Yksi on valmistunut ihan pari päivää sitten :)

Kun tässä olen koettanut jo pidemmän aikaa pitää periaatteena että "kun neulotaan, neulotaan koko lanka loppuun, tai ainakin keksitään lopulle seuraava sijoituspaikka" niin tein Eevan kehräämästä langasta huivin. Lankaa jäi metrin verran tähteeksi, sisältäen päättelylankojen jämät.

Mökillä käydessä oli metsämansikat kukassa:

Ja mustarastas tunnetusti tekee pesän minne vaan. Tällä kertaa terassin lampun päälle... Rankka vappu ollut silläkin kun (muoviset) serpentiinit roikkui pesästä.

kisa ja neuleet

Kylläpä tulee harvakseltaan pistettyä mitään tänne. Toisaalta opiskelut verottaa aikaa ja toisaalta laiskuus kuvaamiseen... Mutta koska nyt on olympialaisten aika ja sehän neulojia varsinkin kannustaa ylittämään ja haastamaan itsensä niin päätinpä blogatakin samaan syssyyn.

Ette kyllä usko mitä olen neulonut kisojen ajan. Sukkia!! Voitteko uskoa? Ei se mitään, en minäkään uskoisi ilman kuvia. Totesin että tarvitsee uudet kotisukat kun Hannan tekemät on olleet niin hyvät, mutta ne on vain yhdet sukat. Lankavarastosta löytyi vanhoja jemmalankoja. Täysi vyyhti punaista Fleece Artistin Trail Sockia ja jämäkerä violettia. Koska tavoite on että neulon ottamani langan loppuun asti, meinasi tästä tulla aikamoinen homma...
Ensin Johanna-sukat ohjeen mukaan:

Sitten vähän lyhyempivartiset violetista:

Ja sitten vielä sileät tähteistä. Violettia jäi tähteeksi ehkä 5 grammaa...

Innostuin myös pitkästä aikaa tilkkutöistä. Pinta on ollut työn alla jo pidempään, sain sen vihdoin kasaan ja pääsin tikkaamaan. Vanuna 100% bambu.

Jotain kirjaa tekemässä?

Kristelin kanssa taas ollaan hulluuden ja nerouden rajamailla oltu tovi. Kirjaa tehdään, rakennetaan ja taiotaan kasaan edelleenkin. Koska minun pitää neuloa, ja aikalailla vauhdikkaasti, voitte lukea sunnuntain tapahtumista Elämänlangasta!

Kiirehän ei ole, lauantaina ja sunnuntaina kuvataan loput, mikäli säät sallivat. Niistä kokonaan aloittamatta on yksi neule, kaksi on aloitettu ja 15-25cm valmiina ja yhdestä puuttuu hihat. Ei siis vielä hoppukaan!

kirjaneulomosta päivää

Yhteistyö Elämänlangan Kristelin kanssa jatkuu :) Hyvin toiminut yhteistyö jatkuu samanlaisena, Kristel naputtelee ja minä kilkuttelen. Tämän johdosta onkin pieni laatikkoleikki menossa, niin olohuoneessa kuin makuuhuoneessakin ...

mallitilkkulaatikko... Yksittäisiä mallikeriä langoista joita mietittiin projekteihin.

Tämä on tarkoitus neuloa tyhjäksi ennen syksyä :)

tämän verran on jo valmista!