puutarhapuuhia (osa 3)

Huh huh. Kyllä on ollut hommaa. 

Melkein joka ilta ähelletty ja kaivettu ja kasteltu ja haettu lisää tuijia. Nyt on kumminkin valmista.

Taas sama aidan pääty ensimmäisenä kuvana.

pientä säätöä toki on vielä, mutta hyvä tämä alkaa olla.

Etupihalla vielä mittausta. Grillivarrastikut olivat hyviä mittatikkuja. 

Multakasa pienenee...

 ja pienenee.... 

etupihan aitakin tuli valmiiksi (kuvan reunassa lautanen jossa vettä pikkulinnuille)

 7 kuutiota multaa on kadonnut!

Kiitokset Pirilän Kukkatalolle josta sai hakea tuijaa ihan sellaisena eränä kun sattui jaksamaan maahan laittaa. Multa tuli Olo Kiinteistöpalvelulta. Arille suuri kiitos kärsivällisyydestä, kuorman tuloa piti useamman kerran siirtää eteenpäin urakan hieman laahatessa.  Poistourakan suoritti Vantaan Viherrakennuspalvelu, kiitokset siitäkin!

Puutarhapuuhia (osa 2)

Juupa. Aitahommia, niitä piisaa. Näyttää siltä että piisaa vielä moneks iltaa...
Tässä samasta kohtaa kuva kuin edellisessä ensimmäinen... Suunnilleen alhaalla, koko 20 metrin pätkä (ja toisen puolen 25 metriä, se oli jo torstaina).

Aikamoinen rytöläjä. Aika karmea läjä itseasiassa.

 Tilanne kantojen "nyppimisen" jälkeen. Urakoija oli jo loppusuoralla sitä mieltä että aika rankkaa on, ei meinaa irrota ei millään". Ei ihme, jos on saanut juurta kasvattaa kutakuinkin rauhassa semmoisen 50 vuotta...

Aita taistelee viimeiseen hengenvetoon (jos kasveilla voi semmoista sanoa olevan). Kaivurimasiinasta hyppäsi telakin paikaltaan (taisi pariinkin otteeseen napsahtaa). Tässä kohtaa arvostaa niitä pioneereja jotka aikanaan kaskesivat metsät pelloiksi ja kaivelivat kannot hevosten avulla ylös... 

Kukkapenkkejä kaivaessa tuli jo ilmi, että kaikenlaista jännittävää on tonttimaahan haudattu. Tästä ojasta löytyi mm. auton vanne, useampi kaakelinpala (myös kuvassa alla) ja tolkuttoman suuria kivenmöllyköitä. Mitä lie, ennakoivaa arkeologiaa.... Tuo vihreä on ilmeisesti lasia, vaikka kovasti haluaisin ajatella sen olevan hieno jalokivi joka on muodostunut orapihlajan juurien puristuksessa.

Ainiin, joku saattaa miettiä miten mitataan aita. No, nokkela keinot keksii. Kaapista löytyi rulla lipputankonyöriä. Tein lenkin päähän, pujotin orapihlajan oksaan ja rullasin toiseen päähän aitaa. Sinne taas jonkinsortin solmu, ja kerätään paluumatkalla naru mukaan. Sitten vaan kuistin aidan rakoon mittanauha kiinni ja sopiva mittapätkä esiin. Tässä 4 metriä. Sitten vaan lasketaan montako x-metrin pätkää on aidan pituus :D

Pihamaan lomaterveiset

Olinpa lomaa viettämässä mökillä. Pihamaa jatkaa omaa elämäänsä tälläkin aikaa, ja kotiin tultua vastassa oli melkoinen viidakon alku. Enkä tarkoita pelkästään nurmikkoa...

Viime kesänä siirrettiin kasvimaa toiseen paikkaan, ja vanhan paikalle oli tarkoitus laittaa pienempi kukkamaa. Homma jäi, mutta tänä keväänä sitten vihdoin homma eteni. Ostin Lidlistä jonkun sipulisekoituspussin ja asuntomessuilta saatuja kehäkukan siemeniä ripottelin myös (kaksi pussillista...) penkkiin. Tässä on lopputulos....

Tomaatitkin ovat pärjänneet, jotain vihreitäkin siellä on.

Vaahterakin selvisi. Kaikesta uskosta huolimatta. Tämä oli aivan kuollut keväällä, kaikki aiemman vuoden kasvustot ihan kuivia. Päätin leikata tyngäksi, ja katsoa lähteekö enää mitään. Nyt näyttää siltä, että vartettuun osaan on alkanut kasvaa alkuperäistä vaahteraa ja myös runkoon on tullut uutta lehtikasvustoa.
Toivottavasti ensi talvena on talvi, viime talven jäljiltä sai heittää pois kolmasosan kaikista aiemmin talvehtineista asioista. Ainut mikä tuntuu kestävän kaiken, on orapihlaja-aita...

kumpupilviä ja kasvimaata

Pihalla taas perinteisesti kasvaa kaikennäköisiä asioita. Chilit on vakioasukkeja, tässäpä yhdestä lajikkeesta kuva.

Kasvimaalla on mansikkasatoa kerätty jo viikon verran, ja etualalla olevat syötävät on myös kasvaneet tuosta jo huomattavasti. 

Lentokenttäremontti tuottaa uutta lähiliikennettä jota voi kuvata terassilta. 

Välillä saa napattua kuvia myös hienoista pilvistä. 

pihalla tapahtuu

Viime kesänä tuli poistettua pihalta pari vanhaa kukkapenkkiä. Keltaiset kukat on toisesta kukkapenkistä, siirsin ne roskiskatoksen viereen. Olivat niin täynnä hiirenvirnaa, ettei niitä viitsinyt enää pitää muitten kukkien kanssa samassa. Tuolla saavat nyt sitten piristää päivää vartioimatta ja rajaamatta.

Yllättäen toisen kukkapenkin pohjasta kasvaa jonkun sortin kärhö. Päälle on laitettu jo iso ruukku, jossa kasvaa humalaa, mutta sinnikkäästi tämä kaveri on sieltä alta noussut. Ensimmäinen kuva otettu viikko sitten, toinen tänä aamuna.

Tiesittekös, että mm. timjami, minttu ja rucola talvehtivat hyvin? Timjami taitaa olla jo kaksi talvea pärjännyt, rucola tuli laitettua viime kesänä kasvimaahan ja nyt kun kasvimaan paikka vaihdettiin, sieltäpä vielä nousi uutta kasvustoa. Parhaimmat siivosin talteen ja pistin tomaattien kaveriksi säkkiin.

Viime kesänä käväisin tätin luona kylässä ja hän pisti valkosipuleita matkaan. Iskin kukkapenkkiin, kun ei ollut tilaa muualla. Annoin kukkiakin, oli niin hauskan näköiset kukat ja jätin tuohon talvehtimaan. Nyt taas alkaa näyttää siltä että satoa voisi olla tarjolla...