Kaitaleet yhdistetään, oikeat puolet vastakkain ja paininjalan etäisyydeltä. Tilkkutöissä saumanvara on 0.6 tai 0.7cm. Tuumamitoituksella ¼ tuumaa, eli 6mm. Tämä on aivan riittävä saumavara, koska tikkaus tukee saumavaroja.
Eli aina kun leikataan paloja, täytyy lisätä 2 saumanvaraa. Tämän takia leikkasin kaitaleet 6.5 tuuman levyiksiksi, kun valmiin palan oli tarkoitus olla 6 tuumaa.
Palat ommellaan peräkkäin, lankaa ei kannata katkaista välillä.
Tuloksena on ”lippusiimaa” eli kaikki ommellut palat on samassa pötkössä. Olipa ne kaitaleita tai blokkeja.
Saumavarat silitetään lähes aina samaan suuntaan. Pääsääntö on, että silitetään tumman kankaan puolelle.Tästä säännöstä kuitenkin poiketaan, koska jos saumavarat tulevat ”päällekkäin”, tulee siihen turhan paksu kohta. Eli ommellessa saumanvarat käännetään eri suuntiin, esim. alapuolella alaspäin, yläpuolella ylöspäin. Mutta muistetaan että mieluummin tummemman kankaan puolelle. Saumavarat voivat kuultaa hieman läpi.
Tämän jälkeen päästään leikkelemään kaitaleet. Ensin tasataan reuna. Hulpiot voi poistaa jo heti kun kankaista aletaan kaitaleita leikkaamaan, mutta minusta se on aivan sama leikata ne tässä vaiheessa. Eikä mene kangasta hukkaan kun reuna tasataan vasta tässä vaiheessa.
Palat leikataan kuten ensimmäinenkin kaitale. Jos halutaan neliöpaloja, nämä blokkipalat leikataan saman levyisiksi kuin alkuperäinen kaitale, eli 6.5 tuumaa. Kaitaleet leikataan kaitale kerrallaan alkuun. Kun olet oppinut virheitten kautta, mitä voi tapahtua, kun leikataan useampi kaitalekangas päällekäin, voit alkaa leikkaamaan myös moninkertaista kaitaletta.
Tässä vaiheessa minulla on vain kolmenlaista kaitaletta, keltainen+vihreä, punainen+sininen ja turkoosi+keltainen.
Nämä palat eivät vielä riitä. Leikkasin sinistä, punaista, keltaista ja turkoosia 5 kaitaletta kutakin, vihreää vain 3. Vihreän kohdalla mietin, että käytänkö myös toista vihreää. Luovuin tästä ajatuksesta ja jatkoin alkuperäisen mallin mukaisesti.
Nämä kolme yhdistelmää ei riitä, joten tein vielä muutaman lisää. Yleensä työskentelen tällaisten kaitaleprojektien kanssa niin, että pyrin leikkaamaan kaikki tarvittavat palat kerralla, mutta ompelen vain yhden ”setin” kaitaleyhdistelmiä kerrallaan, jotta pääsen vähän alkuun.
(image placeholder)
Nyt on kaikki tarvittavat kahden kaitaleen palat. Edellisten lisäksi siis sininen+turkoosi ja vihreä+punainen.
Tässä vaiheessa viimeistään herää kysymyksiä, miksi näin. Eikö olisi vain helpompi tehdä rivi kerrallaan ja yhdistää sitten pitkät kaiteleet toisiinsa? Ei. Ei ole helpompaa. Voin kokemuksesta sanoa, että on huomattavasti turvallisempaa yhdistää tilkkutyö vähän isommiksi neliöiksi, ja neljä vähän isompaa neliötä taas vähän isommaksi. Riski kaitalerivien yhdistämisessä on se, että saumavara on hieman isompi kuin lyhyissä tilkkupaloissa ja näin peitto kutistuu pituus suunnassa huomattavasti enemmän kuin leveyssuunnassa. Suosittelen kokeilemaan vaikka pikakolmioilla, joita on 8x8 ja ompelemaan ensin riveiksi ja yhdistää sitten rivit ja tehdä toinen tällä neliötekniikalla. Huomaatte taatusti eron!
Kuten sanoin, etenen hieman ”epäjärjestyksellisesti” eli en tee kaikkea valmiiksi vaan pikkuhiljaa yhdistelen kaitaleita, jotta jokaista vaihetta valmistuu samanaikaisesti.
Tässä sekä kahden kaitaleen tilkku, kaksi edellistä yhdistettynä sekä kaksi neljän neliön palaa yhdistettynä.
Koska tietokone on toisessa huoneessa, piirtelen joskus tilkkuvihkoon ohjeita, myös se on tuossa kuvassa.
Miten sitten saadaan tilkut yhdistetyä niin, että saumat on kohdakkain? Tässäpäs kuva nurjalta puolelta selvennykseksi
Eli kun saumavarat silitetään eri suuntiin (tässä kuvassa huomaatte sen, mitä tarkoitin tuolla aiemmin, aina tummallepäin, mutta kompromissejä pitää tehdä), oikeassa palassa alaspäin, vasemmassa ylöspäin, saumat ikäänkuin lukittuvat vastakkain.
Jatkoa seuraa, tai sitten ei :) Kommentteja otetaan edelleen vastaan, ehdotuksia ja ideoita luvataan lukea ja harkita.
1 kommentti:
Lisää ohjetta! Tätä linkkiä jaetaan onneksi eteenpäinkin!
Lähetä kommentti