Nytpä siis ajattelin että otan kunnollisen kameran mukaan ja yritän. Tuli otettua reilu 70 kuvaa, joista suurin osa oli tätä normaalia fretti-tyyliä:
Tuttuun tapaan, ensimmäiseksi piti tarkistaa olkalaukku, josko siellä olisi uusia piiloja.
Sen jälkeen vakiopiilopaikka, häkin luukun "takana"
ja joka kerta "ainiin, täällä EI olla oikeasti piilossa"
Muutama vahinko-otoskin tuli, jotka ovat suhteellisen teräviä ja tarkkoja.
Karvalankamatto on osoittautunut hämmentävän hurmaavaksi, siinä voi sukellella pitkiäkin aikoja edes takaisin, kuono lankojen välissä jakausta hakien.
Joskus iskee hetkellinen uupu.
Silloin tällöin iskee myös läheisyyden tarve... .. hyvin nopeasti se myös menee ohitse....
Kun nälkä iskee, on palattava häkkiin (ja tällöin myös hoitaja saa luukun kiinni ja pääsee kotiin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti