Morjens!

Sitä sitten käytiin Helsingissä. Kuljetuksesta vastasi äskettäin ostettu (ja aiemmin esitelty) Honda Civic. Matka meni rattoisasti, tosin heti alkumatkasta piti soitella kotiin, kun vastaan tuli rekka, jonka keulassa luki isolla ”Lordi rules” :D Tämä siis viikko sitten maanantaina.

Ensivaikutelmaa Tuusulasta, upeasti kukkiva tuomi.



Kummitätin takapihalta löytyy myös omatekemiä betonisia lehtialtaita ja "laattoja" sekä risulintuja.




Heti tiistaina piti uskaltautua ajelemaan Helsinkiin, sovittamaan hääpukua. Osasin perille yllättävän hyvin. Keskiviikko menikin sitten ommellessa ja torstaina pukua jo tultiin hakemaan. Puvusta tuli todella upea!!! Kuvia joskus toiste. Omalla koneella siitä toki on kuvaa, mutta puku on esityskiellossa häihin asti :)

Tähän väliin tällainen spessukuva, valkenee ehkä vain yhdelle ihmiselle...



Perjantaina lähdin NQT-tapahtumaan. Tapahtumaan osallistuvat siis Suomi, Norja, Ruotsi ja Tanska. Paikalla oli kaikken maiden omat näyttelyt (ähkyyn asti upeita töitä) ja myös Suomen panos paikan täyttämiseen, eli reilu tuhat ympyrää, eli banderollia, joilla koristeltiin Kaapelitehtaan pää”tila”. Banderollit lahjoitetaan seuraavaksi Suomen eri päiväkoteihin lasten istuma-alustoiksi satuhetkiin ja leikkeihin.



Kolmen maissa lähdin kaupungille päin, koska sain kutsun Zeskalta tulla heille yöksi. Vaikkakin minua on yritetty tehokkaasti sekä pelotella hurjan luonteen omaavalla kissalla, että kerronnalla kuinka lutuinen ja kiltti kyseinen yksilö on, päätin ottaa riskin ja yöpyä Helsingissä. Tämä oli siis jo toinen kerta yksinajelua Helsinkiin. Oppaani ystävällisellä avustuksella pääsin turvallisesti kaupungintalolle. Matkan varrella näkyi juhliin osallistujia:



Kaupungintalolla oli NQT-vastaanotto.


Heti ovella tarjottiin lasilliset viiniä ja kuunneltiin "isännän" puhe kahdella kielellä. Ellinor vielä lopuksi sanoi, että vaikka ilmat eivät ole parhaat, olette onnistuneet tilaamaan Lordin juhlat tuohon etupihalle :D
Saatiin ruuaksi hyvää salaattia ja todella herkullisia juustopuusteja. Paahdettua parsaa olisin halunnut maistaa, mutta ne ehtivät loppua suursyömäreiden (anteeksi vain) vatsoihin. Yleensä tilkkupäivillä loppuu poikkeuksetta iltajuhlassa ruoka kesken, mutta nyt sanoin, että täällä ei tasan lopu ruoka kesken. Pääruokaa riitti, sitä tuotiin vielä ihan viimeiseen asti pöytään tarjolle, mutta osa syötävästä ehti loppua ennenkuin kaikki ehtivät saada ensimmäistä lautasellistakaan ruokaa....
Tältä pöytä näytti kun kuunneltiin puhetta:



Ja tältä se näytti hetken päästä...



Ruokalista:



Ok. Salaatti ei näytä yhtään hyvältä kuvassa, mutta se oli todella hyvää.



Siitä oli sitten helppo jäädä suoraan maailmanennätyksen rikkomisyritykseen ja juhlimaan Suomen ensimmäistä (liekö myös viimeistä?) Euroviisuvoittoa. Pääsimme ”aika lähelle”, kuvia sain otettua kahden screenin avulla. Toisesta screenistä katsoin mitä lavalla tapahtuu ja toisesta otin kuvia. Ihan hyviä kuvia tuli kyllä :)

Tämä kuva maksimizoomilla, mikä kamerasta lähtee:


Sama kuva, yleisö leikattuna pois:






Poiskin päästiin, alkoi rappusilta otetun kuvan jälkeen melkein ahdistamaan väenpaljous. Näin sitten telkkarista uusintalähetyksestä ilmakuvaa, paljonko paikalla todellisuudessa porukkaa oli! Aivan liikaa!!!


Yö sujui mukavasti, petokissa osoittautui hyvinkin kiltiksi. Tosin minua kovasti epäilytti se, että kissa popsi ennen nukkumaanmenoa aimo kasan ruohosipulia suoraan ruohosipuliviljelmältä... Aamulla kuulin, että kissanruntti oli pitkän aikaa nukkunut minun jaloissa, selälläänkin jopa ;)

Menomatkalla räppäsin ratikan ikkunasta kuvan palaneista makasiinirakennuksista:



Tämä on ilmeinen Helsinkikohde, koska perjantaina ratikassa matkustaessa opettaja selitti oppilaille (näin ainakin oletan): "oikealla on kansallismuseo ja tässä vasemmalla on sitten ne poltetut makasiinirakennukset....." Ei ollut puhettakaan mistään eduskuntatalosta :)

Lauantaina olin kurssilla, uusia vinkkejä ja ideoita tuli taas. Sielläkin puhuttiin edellisillan keikasta. Vieruskaveri oli ollut Espan puistossa, ei ollut päässyt yhtään lähemmäksi, kun tiukka ihmismuuri oli ollut vastassa. Toisen poika oli saanut itse Mr. Lordilta nimmarin käteensä :D
Kurssilla sain jotain järkevää kerrankin aikaiseksi. Tässä piti olla ylöspäin nouseva spiraali, mutta siitä tulikin "kaivo". Hienolta näyttää ja jotain kivaa tuosta tulee. Yleensä tulee vaan mallitilkkuja...



Koska olin luvannut itselleni, että puolet puvusta saamistani rahoista voin käyttää heti kirjoihin, jos niitä löytyy Kaapelitehtaalta, suunnistin kaupoille. Suomalaiset kaupat olivat edustettuina, paikalta löytyi niin Tilkkutex, Singerin koju, Soilin kirjakauppa, Varkauden ompelutarvike kuin Pikku Punatulkkukin. Sen lisäksi oli useita tanskalaisia kauppiaita, en osaa sanoa oliko norjalaisia tai ruotsalaisia mukana yhtään. Ai niin, myös Emo-tuotteella oli piste. Soilin kojulle oli melkein koko ajan ruuhkaa, joten sieltä en lopulta kirjoja katsellut. Tilkkutexiltä mukaan lähti japanilainen pussukkakirja ja syksyllä tarpeellinen takki/liivikirja, jossa on vielä hyvät kaavatkin.



Nuukuus iski, enkä raskinut muita kirjoja ostaa, mutta tilaan netistä :) Melkein sorruin Varkauden ompelutarvikkeen seireenihuutoihin, siellä oli käsinvärjättyä silkkisekoitetta ja banaanipuulankaa... Vähällä oli repsahdus... Palailin viiden maissa Zeskan luokse ja sain yöpymis”palkkioksi” kasan Butterfly-lankaa, josta jo samana iltana aloin neulomaan vauvanhousuja Maddaleenan ohjetta muokaten (väärät puikot mukana...).



NQT-maksun kun maksoi, sai vapaan pääsyn koko tapahtuman ajaksi tapahtumaan ja lisäksi kassin, jossa oli mukana kaksi lehteä ja NQT-pinssi. Eli noin 20 euron tavarat vielä kaupan päälle. Kyllä kannatti. Kummitäti kaivoi vielä kotona kaapista joutilaita tilkkulehtiä kotiinviemisiksi.

Sunnuntaina käytin tätejäni Jumbossa. (tuo kuulostaa siltä, että tätini ovat tooooosi vanhoja. Oikeasti kyse on siitä, että kummallakaan ei ole autoa.) Jumboilu on kivaa, kun sitä ei tee kauhean usein... Koska mitään en varsinaisesti tarvinnut, säästyi rahatkin.

Tänään koitti kotimatkapäivä. Kävin vauhtia ottamassa Helsingistä, Kaapelitehtaan kulmilta. Mietin reittiäkin, tulin lopulta siihen tulokseen että uskallan lähteä Töölön kautta, olen siitä muutaman kerran kummisetän kyydissä tullut ”juoppobussi”kyytiin. Tuttu reitti, melkein hotellille asti osasin. Vinkki: Ruoholahden Holiday Inn on ihmeellisessä paikassa, kadulta ei hotellia näe eikä sinne myöskään ole yhtään kylttiä! Ajoin sitten sujuvasti ohi, kävin ottamassa vauhtia Kaapelitehtaan takaa :D





Kotiin selvittiin, reissu oli väsyttävä mutta antoisa. Harvoin olen ollut niin tyytyväinen ompeluksiini kuin tälläkertaa. Toivottelen aurinkoista ja iloista hääpäivää! Kiitoksia seurasta tutuille, niin NQT-tapahtumassa kuin muutenkin. Tuli "vanhoille nimille" uusia naamoja tälläkin reissulla!

Loppuun vielä kuva keijulohtupeitosta, jonka nimeksi tuli "Fairy Power". Julkaisuluvatkin on kunnossa, tuli kysyttyä uudelta omistajalta saanko esitellä työn myös blogissa!