puutarhapuuhia (osa 1)

Vihaan orapihlajaa. Siinä ei ole mitään muuta hyvää kuin kesällä mahtava näkösuoja.

Muutaman vuoden ajan on jätetty aita leikkaamatta kun jäte on niin rasittavaa. Nyt vihdoin aita saa lähteä. Kirvojakin se on täynnä, lähtee nekin...

Kaksi pätkää, 20 ja 25 metriä tuota kammotusta lähtee kadotukseen.

Urakka yllätti yrittäjän, samoin aidan sitkeys. Ensimmäisen kahden risun jälkeen oli kaksi sahaa hajalla ja lähdettiin raivaussahan metsästykseen. Onneksi on itsellä sähkökäyttöinen saha, ja naapurilta löytyi sekä saha että avuliaisuutta ja hän tuli myös avuksi. Alkuperäinen idea oli yrittäjällä "poistetaan risut nyt ja otetaan huomenna kannot". Ensimmäisen kahden metrin jälkeen taisi tajuntaan upota että tämä suunnitelma ei taida toimia. Aita kun on kasvanut yli 20 vuotta leveyttä... ja korkeuttakin jonkun verran.

 Urheat kaatajat päättivät että tänään otetaan ensimmäinen pätkä alas ja täytetään jätelava. Yrittäjällä tosin taisi loppua voimat ja hermot, lähti kotio ennen kuin ihan loppuun asti päästiin. Naapuria piti jo toppuutella ettei mene seuraavalle tontille kaatamaan niidenkin aitaa.

 Orapihlaja yllätti taas, se on hyvin ilmavaa ja täyttävää. Jo heti alusta asti olisi pitänyt silputa pienemmäksi, niin olisi saanut enemmän kuormaan... Hieno tästä tuli!

Melkein mahtui kaikki, yhteen lavaan. 

Pino kaksi....

Läjä kolme.... 

Tämä tarina jatkuu... huomenna taas lisää. Onneksi sain vielä siirrettyä huomiseksi tilattua multakuormaa, saa nähdä voinko vetkuttaa vielä tuijanoutoa... pärjäisivät puutarhalla paremmin kuin meillä auton peräkärryssä...

uusia juttuja

Keväinen aurinko paistaa ja ajatukset välillä lentää muuallekin kuin neulomisen ja käsitöiden suuntaan. Pääsiäisenä ystävät kutsuivat pääsiäislounaalle, raclette-grillin ääreen. Oli kaikenlaista, ja vähän juustoa. Ja juustoa. .. .. Ja.. .. No, aika selvää mitä kaikkea oli :D

Kuva muistoksi seuraavaa kertaa varten, niin voi miettiä mitä kannattaa ostaa, ja minkä verran juustoa on ehkä liikaa.

Ostin pienen vesimelonin, ja hoksasin että sehän on vallan kätevä kuuloketeline.

Mitäs muuta. No, peiton päättely on vähän edistynyt, juustobileitten päälle ei jaksanut neuloa, mutta ystävän avustuksella tuli muutama langanpää pääteltyä peitostakin. 

Kevät lähestyy, ja chilit yrittää myös sinnitellä kohti kesää. Toivottavasti tulee parempi kesä kuin parista aiemmasta.

Kokeilin myös jotain kokolailla uutta ja erilaista. Olin viime syksynä Worldconissa ensimmäistä kertaa, ja sieltä jäi matkaan mm. innostus avaruuteen. Mustia aukkoja, säieteoriaa ja gravitaatioaaltoja. Sen lisäksi 3D-printtaus jäi kevyesti kummittelemaan. Nyt vihdoin löytyi tekosyy lähteä Kaupunkiverstaalle. Löytyy muuten kaikenlaisia hyödyllisiä kapistuksia, jos haluaa mennä kokeilemaan, tai harrastamaankin. 

Mutta se syy. Tuli äkillinen tarve tulostaa tietokoneelle koppa. Thingversestä löytyikin sievä suunnitelma, ja eikun printtaamaan. 

Valmis tuote saa jäähtyä hetken lasilla, jotta se napsahtaa helpommin irti eikä väänny.

 Värejäkin on jonkin verran mistä valita.

 Valmis kuori

Valmis kuori sisuksen kanssa

Shoppailuakin on tullut harrastettua. Toinen ystävä on kehunut rikkoutumattomia sukkiksia. Minä kun pidän hametta ympäri vuoden, ja talvella varsinkin tarvitsee kintuille lämmikettä, niin ajattelin rohkaistua kokeilemaan. Hieman on arvokkaat, mutta kovasti väitettiin että on hintansa väärti. Pakkaus ainakin tarjoaa arkeen, ja arkiseen tuotteeseen, luksusta.

Jos haluat kokeilla, niin tästä linkistä pääset kauppaan ja saat 20% alennusta (ja minä kans, seuraavasta tilauksesta...)

Ja olen muuten nykyään Instagramissakin. Sinne tulee satunnaisia muita kuvia, mitä et välttämättä näe täältä. 

toiseksi viimeinen postaus peitosta?

Peitto on jo käytännössä valmis! Neljä langanpäätäkin olen päätellyt, eli käytännössähän tämä on jo ihan kokonaan tehty, eikö?

 Kuva nurjaltakin puolelta.

Näppärää tässä on se, että reunukset neulotaan samaa mukaa kuin pala, eli valmista pintaa ei tarvitse enää pyöritellä sylissä. Toki sitten on taas lisää pääteltävää... Kasasin peittoa myös sitä mukaa kuin tilkkuja valmistui, perinteisellä kolmen puikon päättelyllä. Eli en sommitellut mitenkään erityisesti, tai miettinyt väritysksiä tai järjestystä. Otin vaan ruutumallipinosta aina seuraavan kivan mallin ja pähkäilin värit ja neuloin. 

Lankana on Holst Garnin Coast. Aivan ihana sekoitus puuvillaa ja villaa, ihanaa myös neuloa. Puikkoina 2.75mm puupuikot knitpicksiltä (yhdet pyöröt meni roskiin tämän jälkeen kun kuluivat puhki). Lankaa meni kaikenkaikkiaan noin 670 grammaa. Kartio oli 500g ja kerät 50g, joista punainen meni melkein loppuun. Tarkemmat menekit löytyy Ravelrystä.  Sieltä löytyy myös paloista yksittäisiä kuvia. 

Tässä vielä kuva alkuhetkestä. Pieni, tumma kerä on army-väri, sitä ei voinut käyttää ollenkaan kun ei erottunut harmaasta. 

Muutakin on tässä puuhasteltu kuin peittoa neulottu. Ostin Kärcherin tuhkaimurin, kun tällä voi myös auton imuroida (kotoa kun löytyy vain keskuspölynimuri, niin auton imuroiminen on mahdotonta). Näppärä kaveri, useamman kerran jo tullut käytettyä. Vähän rohjo, mutta eipä se olohuonetta korista muutenkaan.

Käyn satunnaisesti myös Ursan pitämillä avaruusluennoilla. Innostuin niistä Worldconin jälkeen. Viimeisin, jonka kävim kuuntelemassa, oli hieman haastavaa kuunneltavaa, otin kuvan jostain kaavasta jota en edes muista mihin se viittasi... 

Addiktoiva peitto jatkuu...

Pala palalta. Tätä on aivan mahtava tehdä, kerrokset on lyhyitä ja helppoja muistaa. Välillä tulee kolme palaa viikonloppuna valmiiksi, välillä nippanappa yksi.

Hyllystä löytyi neuleseuraksi Babylon 5 boksit, ja tämä viikonloppu on mennyt Final Fantasy XV:n seurassa, videopätkien aikana ehtii hieman neuloa :D Välillä on vaikea päättää mitä tekisi, kun neule meinaa viedä mennessään.

Hirvittää vain tuleva lankojen päättelyurakka...

Pitkästä aikaa tein myös pannaria. Harmi kun enää ei pakastimesta löydy juustomaitoa, siihen tulee parhaimman makuinen. Mutta kyllä tämäkin maistui, varsinkin kun on omatekemää omena"hilloa" kaveriksi.

addiktoiva peitto

Tämä peitto on todella addiktoiva. En suosittele kenellekään, joka ei halua käyttää kaikkea neulonta-aikaa ja vähän muutakin tämän tekemiseen.

Ravelryyn laitan ihan pala kerrallaan kuvia, kun nuo edistyy, ja tänne väliaikakoosteita.

Kauhulla odotan sitä, kun alkaa olla aika päätellä kaikki langat... 

peitto etenee

Persian Dreams -peittoon jää koukkuun. En malttaisi tehdä mitään muuta kuin neuloa näitä tilkkuja.

Koska ostin kaikki ruutumallit, teen vähän fiilispohjalta yhden jokaista ja päättelen samantien kokonaisuuteen kiinni. On kuulkaa aikamoinen langanpäitten päättely edessä vielä jollakulla...

Ensimmäinen tilkku olikin jo edellisessäkin postauksessa, mutta menköön uudestaan!

neulotuttaa

Black Friday tuli ja meni. Saatoin vähän osallistua, Holst Garnilla oli passeli tarjous ja pitkään on ollut mietinnässä että tekisin neulepeiton. Eikä tietysti mitä tahansa, vaan hullun ohuesta langasta ja kirjoneuletta... Saanko esitellä Persian Dreams. 

Langat tuli ja ensimmäinen tilkkukin jo valmistui. Alku on haastava, mutta 10 kerroksen jäkeen jo helpottaa. Tästä riittää hetkeksi neulottavaa. 

Instankin olen aloittanut, jos joku sitä haluaa seurata. 

Syksyisiä neuleita, uusia ja vanhoja.

Kasa sekalaisia neulomuksia. Omasta kirjasta Ahto, jämälangoista mitkä jäi kirjaan tehdyistä paidoista. 

Knittystä Krydda, josta otin vain mallineuleen. Tein takin helmasta ylöspäin ja vihreän langan loputtua otin jatkoksi punaista. Halusin myös MAHTAVAN ison hupun. Huppu vetäisty hatusta ja päättely tehty kantapää-periaatteella. Lankana Holst Garnin ihana Supersoft

Viajante on tehty myös samasta Supersoftista kuin yllä oleva takki. Tämä tuli tehtyä kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla tuli liian kapea. Vieläkin saisi leveyttä olla enempi, mutta taidan hieman muutella ohjetta niin saan mieluisen. 

Tämä on ollut valmiina jo vuoden, mutta nyt vasta sain kuvattua. Tähänkin tein hupun, arvelin että on mukava kääriytyä. Ja on ollut mukava. Ohjeena Spring Wood Shawl ja lankana Lang Yarnsin Merino bebé

Samaten toista vuotta käytössä oleva takki. Tämä on toisen tanskalaisen lankafirman, Geilskin villaa. Takki omasta päästä, hihat Knittyn bolerosta. Lanka ei kestä ompelua, olen saumat jo ommellut useamman kerran mutta pintana kestää todella hyvin. Tämä on ollut sekä päällystakkina että takin alla lisälämmikkeenä. Ohjeen rakensin Ann Buddin kirjan ohjeilla. Useammankin neuleen olen sen avulla tehnyt ja olen tyytyväinen hankintaan.

ompelua ja bujoilua

Juupa. Minäkin sitten vihkon ostin, ja kourallisen kyniä.  Katsotaan miten pitkään jaksan rustailla bujovihkoa... ja mitä sinne tulee.

Niille jotka ovat syvemmällä bujossa kuin minä, kerrottakoon että vihko on Rhodia ja kynät on Stabilon Point 88 fine 0.4 (suomalaisen kirjakaupan kantistarjouksesta hain uuden setin, vanha, kauan sitten ostettu on kirjoitettu loppuun), pari Zig Mangaka 01:stä ja pari Schneiderin Link It kynää. Korostustusseina pari Pilotin Frixion light -tussia. 

Mutta, koska tosiaan bujo tulee kulkemaan laukussa mukana, niin sillehän on saatava suojus! Kankaina Japanista ostettu kissakangas päällä ja Eurokankaan palalaarin paitakangasjämä. Jämä määritteli taittuvan reunan muodon. Katsoin fiksusti, että "juu, kissoja on joka suuntaan, leikkaan tästä näin". Ja ommeltua tajusin että eipäs olekaan. Eipä tuo haittaa, koska muuten olisin joutunut tekemään läpän erillisenä ja näin säästin yhden sauman ompelun.

Keväämmällä ostin uuden tabletin, vanha tablet kun alkoi olla jo niin hidaskäyttöinen. Siihen hankin vuosi sitten uuden akunkin, sai hyvin lisää elinaikaa. 2012-2013 se on ostettu, muistaakseni. Uusi on saman kokoinen ruudultaan, mutta ovat muutamassa vuodessa onnistuneet pienentämään sisuksia niin, että uusi on pari senttiä kapeampi.. Enkä ole jaksanut alkaa tekemään uutta suojapussia, mutta nyt sitten sekin hoitui samalla.

 Edellisen pussukassa oli tarranauhat, jotka oli viheliäiset ommella (siksi tuli vähän sivuun tuo toinen). Hyvin on tämä palvellut, vain vähän kangas haalistunut ja muutamasta kulmasta kulunut. Sekä vuori että päällinen tilkkutyökangasta, välissä pehmukkeena bambu-puuvillavanulevyä (jostain tilkkupeitosta tähteitä).

Uudelle nyt siis ihan oma pussi, tässä sama kuin bujolla eli vuorikangas määritteli taittoreunan muodon. Ja koska tarrat oli viimeksi viheliäiset ommella, jätin ne nyt pois. Saa nähdä miten käytössä käy. Päällinen tilkkupuuvillaa, vuori samaa palalaari-paitakangasta ja välissä taas bambu-puuvillavanua.

tässä vielä kaikki kolme rivissä.