Toimiston etupihalla oli museo, johon haaveiltiin pääsevämme käymään
Kaupungissa oli paljon pyöräilijöitä, en jaksanut ottaa selvää kuka alla oleva herra on.
pitkiä on kauppojen nimet joskus...
Kummallisia, kieroja taloja oli paljon. Tässä vain kaksi niistä.
Näin lähelle pääsin lankoja...
Muuta sekalaista.
Tämä pyöri tuulessa.
Singing in the rain?
Pyykkien kuivausta vaiko taidetta?
Saatiin onneksi ruokaakin, niin toimistolla kuin illallisellakin.
Hieman varastettiin lentokentällä maleksimiseen tarkoitettua aikaa ja ehdittiin käydä kuitenkin viimeisenä päivänä sivistämässä itseämme toimiston vastapäätä olevassa museossa.
Kellarikerrokseen oli varastoitu hobitti. Ensimmäinen kuva on otettu kolmannesta kerroksesta, toinen alhaalta täydellä zoomilla... oli muutaman metrin korkuinen kaveri, kyykyssäkin.
Suomi mainittu! Jari Leinosen töitä oli myös esillä.
Sitten katolle! Ensimmäiset kaksi kuvaa on kuvattu samalta jalansijalta, vasemmalle ja oikealle etuviistoon, rakennuksen sisälle päin katsottuna.
Vihreän lasin kohdalla, kenkien remmit on oikeasti vitivalkeat, mutta aivan kaikki muuttaa väriä lasien heijasteessa.
Kaksi seuraavaa kuvaa on taas otettu samasta kohtaa, eteen ja taaksepäin katsottuna käytävää pitkin. Tässä keltaista ja oranssiin muuttuvaa maisemaa.
Kahden erivärisen lasin läpi kuvattu vastapuolen keltaisena olevaa kaarta.
Ja taas samasta kohtaa, eteen ja taaksepäin kuvattuna sinisen ja violetin alue.
Lisäksi oli osittain avautunut kiinalaisten taiteilijoiden näyttely. Kaikkia teoksia ei oltu vielä ehditty purkamaan, mutta ne jotka olivat jo paikallaan, herättivät kyllä paljon pohdintaa. Ensimmäisenä kranaatin sirpaleita, konfettia ja nappeja.
Toisena tiikerintalja. Amanuenssi kertoi, että taideteosta oli kasaamassa useampi ihminen (oliko 3 vai 5) viikon ajan. Kun näyttely päättyy, talja harjataan laatikkoon ja lähetetään takaisin Kiinaan. Tämä teos on tehty tupakasta.