pinterest ja tag manager

sunnuntaina, marraskuuta 19, 2017

Syksyisiä neuleita, uusia ja vanhoja.

Kasa sekalaisia neulomuksia. Omasta kirjasta Ahto, jämälangoista mitkä jäi kirjaan tehdyistä paidoista. 


Knittystä Krydda, josta otin vain mallineuleen. Tein takin helmasta ylöspäin ja vihreän langan loputtua otin jatkoksi punaista. Halusin myös MAHTAVAN ison hupun. Huppu vetäisty hatusta ja päättely tehty kantapää-periaatteella. Lankana Holst Garnin ihana Supersoft



Viajante on tehty myös samasta Supersoftista kuin yllä oleva takki. Tämä tuli tehtyä kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla tuli liian kapea. Vieläkin saisi leveyttä olla enempi, mutta taidan hieman muutella ohjetta niin saan mieluisen. 


Tämä on ollut valmiina jo vuoden, mutta nyt vasta sain kuvattua. Tähänkin tein hupun, arvelin että on mukava kääriytyä. Ja on ollut mukava. Ohjeena Spring Wood Shawl ja lankana Lang Yarnsin Merino bebé



Samaten toista vuotta käytössä oleva takki. Tämä on toisen tanskalaisen lankafirman, Geilskin villaa. Takki omasta päästä, hihat Knittyn bolerosta. Lanka ei kestä ompelua, olen saumat jo ommellut useamman kerran mutta pintana kestää todella hyvin. Tämä on ollut sekä päällystakkina että takin alla lisälämmikkeenä. Ohjeen rakensin Ann Buddin kirjan ohjeilla. Useammankin neuleen olen sen avulla tehnyt ja olen tyytyväinen hankintaan.




sunnuntaina, syyskuuta 03, 2017

ompelua ja bujoilua

Juupa. Minäkin sitten vihkon ostin, ja kourallisen kyniä.  Katsotaan miten pitkään jaksan rustailla bujovihkoa... ja mitä sinne tulee.

Niille jotka ovat syvemmällä bujossa kuin minä, kerrottakoon että vihko on Rhodia ja kynät on Stabilon Point 88 fine 0.4 (suomalaisen kirjakaupan kantistarjouksesta hain uuden setin, vanha, kauan sitten ostettu on kirjoitettu loppuun), pari Zig Mangaka 01:stä ja pari Schneiderin Link It kynää. Korostustusseina pari Pilotin Frixion light -tussia. 


Mutta, koska tosiaan bujo tulee kulkemaan laukussa mukana, niin sillehän on saatava suojus! Kankaina Japanista ostettu kissakangas päällä ja Eurokankaan palalaarin paitakangasjämä. Jämä määritteli taittuvan reunan muodon. Katsoin fiksusti, että "juu, kissoja on joka suuntaan, leikkaan tästä näin". Ja ommeltua tajusin että eipäs olekaan. Eipä tuo haittaa, koska muuten olisin joutunut tekemään läpän erillisenä ja näin säästin yhden sauman ompelun.


Keväämmällä ostin uuden tabletin, vanha tablet kun alkoi olla jo niin hidaskäyttöinen. Siihen hankin vuosi sitten uuden akunkin, sai hyvin lisää elinaikaa. 2012-2013 se on ostettu, muistaakseni. Uusi on saman kokoinen ruudultaan, mutta ovat muutamassa vuodessa onnistuneet pienentämään sisuksia niin, että uusi on pari senttiä kapeampi.. Enkä ole jaksanut alkaa tekemään uutta suojapussia, mutta nyt sitten sekin hoitui samalla.

 Edellisen pussukassa oli tarranauhat, jotka oli viheliäiset ommella (siksi tuli vähän sivuun tuo toinen). Hyvin on tämä palvellut, vain vähän kangas haalistunut ja muutamasta kulmasta kulunut. Sekä vuori että päällinen tilkkutyökangasta, välissä pehmukkeena bambu-puuvillavanulevyä (jostain tilkkupeitosta tähteitä).

Uudelle nyt siis ihan oma pussi, tässä sama kuin bujolla eli vuorikangas määritteli taittoreunan muodon. Ja koska tarrat oli viimeksi viheliäiset ommella, jätin ne nyt pois. Saa nähdä miten käytössä käy. Päällinen tilkkupuuvillaa, vuori samaa palalaari-paitakangasta ja välissä taas bambu-puuvillavanua.


tässä vielä kaikki kolme rivissä. 



lauantaina, heinäkuuta 29, 2017

lomalta paluu


Mökillä vietettyjen kahden viikon jälkeen kotiinpaluu näytti tältä. Toivottavasti hyötyhyönteiset ovat löytäneet buffetin ja hyödyntäneet sitä tehokkaasti.


Kukkapenkkikin kukoistaa vielä, napsin neilikoista kaikki menneet pois ja kaksi kolmesta lähti vielä kukkimaan lisää. Pistin aiemmin rakentamani pienen kukkapenkin pois, ja siirsin kaikki kukat tähän isompaan (eli takana olevat liljat ja oikeassa reunassa olevat tarhapäivänliljat jotka eivät kuki). Myös viime kesänä kylvetyt kehäkukat kukkivat, vaikka suurimman osan siirsin jo pois. 


Yhdestä löytyi myös "mikälie" ötökkä. 


Suosittelin tätä leipäkirjaa ystävälle jo joskus aikaa sitten. Ennen lomaa bongasin cittarista alle kympillä ja kysäisin että kannattaako se ostaa itsellekin :D
En muistanut ostaa omenaa mökille, niin jäi testaamatta, mutta nyt on vehnähapantaikina tekeentymässä. Katsotaan onnistunko saamaan mitään aikaiseksi... 

sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2017

kesä!

Tänäkin vuonna kesä on tullut hitaasti... jopa tuskallisen hitaasti. Toukokuussa satoi lunta muutamankin kerran, ja kesäkuussakin ehti jo sataa lunta... Onneksi en ole ehtinyt/jaksanut hakea kesäkukkia.

Nyt päätin että saa luvan olla kesä, haluan värejä pihalle. Niinpä hipsin Viherpajalle ja otin muutaman tuommoisen ja pari noita ja pari dahliaa. Vasemman reunan korkeat ovat vuosikertaa, pikkupenkkiin jo joskus kauan sitten. (etsinpä vanhat postaukset, 2013 löytyi ensimmäinen ja 2014 toinen) Valkosipulitkin tuli siirrettyä vihdoin kasvimaan puolelle. Ajattelin että hävitän tuon pienen kukkapenkin, yksi saa riittää.


Viime vuonna oli suunnitelmissa laittaa aitaan roikkumaan jotain kivoja kukkia. Niin pitkälle siinä pääsin että sain purkin... Nyt hankin jo kukkiakin! Orvokit oli alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta niitä ei enää ollut kuin amppeleissa ja vadeissa, niin ostin sitten jotain muuta kivaa pientä.


Nyt on sormet mullassa ja seuraavana suunnitelmana on (taas) kasvimaa... 

perjantaina, toukokuuta 12, 2017

reissuvihko, sivu 6

Löydettiin webbisivu, joka kertoo mitkä kahvilat ovat nyt IN Japanissa. Majapaikan läheltä löytyi yksi, Lilo coffee roasters.  Hyvää kahvia, tällä pääsee liikkeelle. 



 Veikeän näköinen talo. Lähempi tarkastelu paljasti hieman lisää, parvekkeilla oli veikeitä perhosia.


Tänään suunnitelmana on Tennojin puisto, ja ehkä eläintarha.  Puistossa oli jo sen verran lämmin, että kierros eläintarhassa ei houkutellut yhtään. 
Puiston vessakyltit oli hauskoja.


Lähdimme kiertämään puistoa ympäri, ja päädyimme Keitakuen-puistoon.  Nämä puistot on aivan mahtavia kokemuksia. Pienenpieni sisäänpääsymaksu ja pako hälinästä, metelistä ja kiireestä on taattu. Parin päivän välein on tämmöinen vihertankkaus paikallaan. 


 














 Tämä saattoi olla mustavaris. Tai joku muu vastaava. Hyvin samannäköinen otus kuitenkin, kuin kotisuomessakin.

Puistostakin on joskus lähdettävä, nälän ajamana jos ei muuten.  Ruokapaikkaa etsiessä puiston ympäriltä löytyi kuvattavaa. 

 Kissat näyttävät samanlaisilta, ja kissojen kuvaajat :D

Yksi näkymä Tennojille


 Autot täällä on tylppänokkaisempia kuin Euroopassa. 
 Perinteinen eväskipporuokala. Ei kannata kysyä mitä kipoissa on, en enää muista ja tokkopa muistin silloinkaan. "jotain hyvää" ja "jotain jännää" ja "en ihan varma ole tästä, mutta syön nyt kun on nälkä".
Tästäpä sitten suoriutumaan majapaikkaan ja kamojen niputtaminen ja siirtyminen Tokioon. Loppuloma on tarkoitus viettää siellä, edelleen kävellen ja junaillen joka paikkaan. 

perjantaina, toukokuuta 05, 2017

reissuvihko, sivu 5

Tänään lähdettiin ajelemaan ruuan perässä, suuntana Kobe ja Hiroshima. Edellisen reissun muisteloita, Kobe-pihviä ja okonomiyakia oli tarkoitus syödä.
Muistinkos jo aiemmin kehua, miten kätevä Rail Pass on? Se pitää muistaa hankkia etukäteen, ja shinkansen-luotijunilla pääsee matkustamaan ilmaiseksi. Lisäksi voi juna-asemalta käydä varaamassa itselleen myös paikkaliput, jos haluaa istua rauhassa koko matkan (ja nämä ei siis maksa mitään).

Kobekin on korkea kaupunki.




Kiviä voi hyödyntää monella tavalla. Tässä maastoutuneena polulla oleva lamppu.

 "vesiputous"

 Kaivonkansi kadulla



Tällä kertaa testattiin Wakkoqu-niminen ravintola. Tässä ravintolassa on jokaiselle seurueelle oma kokki, joka tekee tilatut liha-annokset asiakkaiden katsoessa. Mielenkiintoinen ohjelmanumero siis myös. Joka napostelun välissä sentään en kehdannut kameraa kaivaa, mutta alkuvalmisteluista ja jälkiruuasta tuli räpättyä kuva.


Tästä matka jatkuikin Hiroshimaan.  Juna-asemalla on vastassa Mazda, tällä kertaa nopean näköinen roadster. Autot tuntuvat mahdottoman halvoilta, harmi että niissä on ratti väärällä puolella autoa...


Ensimmäinen näkymä juna-asemalta, kun katsoo kohti varpaita

 Nokkela tapa tehdä korkea talo, ja saada nostokurki paikalleen. 

 Ground Zero





Linnut ovat osittain ottaneet tämän omakseen. Kaupungin työntekijät (?) huolehtivat raunioista niin, ettei ne pääse metsittymään. Ympärillä elämä jatkaa eteenpäin, tässä paikassa on kuitenkin edelleen omanlaisensa hiljaisuus läsnä. 



Okonomiyakia mentiin syömään Okonomi-muraan. Sieltäkään ei kuvia ole. Mutta toinen kerta täälläkin jo, ja tietysti eri ravintolassa. Kapoinen talo, kolme kerrosta pelkkää ruuantekijää.  Tätä evästä pystyy tekemään myös muurikalla, ja onkin tehty jo useamman kerran mökillä. 

Japanissa on paljon erilaisia ratkaisuja. Hetken mietin, minne ihmeen hissiin nämä pyöräilijät on menossa, mutta kyseessä oli erillinen fillariparkki. Viereinen ovi olikin sitten tuttuun tapaan autoille. Minne lie maan alle menneet. 


Tällä viikolla on ollut paljon maanjäristyksiä Kyushun saarella ja kaikki shinkansenit sinne on peruttu. 70 000 ihmistä evakuoitu, taloja sortunut ja edelleen odotettavissa paljon järistyksiä. Pääsaaren puolella ei kuitenkaan mitään kummempaa ole huomattu.